Ihmissuhteet alkaa taas ahdistamaan. Sekä oma ristiriitaisuus.

 

Tänään on pää taas niin jumissa eilisestä että ajatus ei kulje sitten yhtään ja se näkyy tässä kun yrittän kirjoittaa.

 

Koin eilen ehkä täydellisimmän olon tähän asti. Toisaalta vähän pelottavaa,tykkäsin ehkä liikaakin. Mä en osaa kuvailla sitä,oli niin rauhallinen olo,melkeimpä euforinen. Muistan ku makasin vaan tähtiasennossa lattialla jossain 4 aikaa yöllä ja vaadin että porukan pitää soittaa mulle Lou Reedin Perfect Day. Sain tahtoni läpi ja fiilis oli aivan mahtava. Vaikea muuten selittää.